Keijun kuulumiset

Moikka!

Ronja sano et sillä ei oo postausideoita, ni mie aattelin yllättää sen. Mie en tiiä mitä se tänne on miusta kirjottanu, mutta mie nyt kerron mitä mie oon tehny viineaikoina.
Ronja oli kuulemma kipeenä jonku loman kokonaan, eikä siks touhunnu miun kanssa. Onneks sain pari kertaa mennä laitumelle riehumaa ja hyppimää!

Eilen Ronja tuli miuta hakemaa tallista ja näytti ihan hölmöltä. Ei siltä näkyny kun silmät ja miuta vähän pelotti. No sit se miuta harjas ja laitto satulan selkää. Hetken se sähläsi kun se ei saanu jalustinremmejä pois ja toisia tilalle. Siinä kohtaa miun oli pakko vähän tökätä sitä ja kuopia et se tajuis et pitäis mennä jo. Sen jälkee se laitto suitset ja meni pihasta selkää.

Sit myö mentii pellolle. Umpihankeen. Kävelemään. Ympyrää. Liinassa. Eikä ollu kivaa. Sitten kun olin hetken menny ja peltoon oli tullut ura, Ronja anto pohkeita. Mie käsitin et se tarkotti et pitää mennä lujaa, niinku tosi lujaa, mut ei, piti vaa hölkätä.

 Sit ku myö siin aikamme ravailtii ni Ronja sai päähänsä et pitäis laukata. Mie katoin sitä sillee et "tuu ite tänne juoksemaa" mut se vaa nauro. Ilkee. Sit mie vaa menin sellasta kiitoravia pari kierrosta, mut se vaa jatko niitä laukka-apuja ni mie sit tein keinuhevoshypyn ja laukkasin kiltisti. Sit sama toisee suuntaa mut nyt olin kiltti ja aloin heti laukkamaan. Sit vaa vielä loppuravit ja -käynnit.

Sitte ku piti mennä pellolta pois ni miuta alko vähä jännittää ku kukaa ei menny miun edellä ja yks oksa viel hipas miun päätä ja autoki meni tiellä. Mie vaan vähän säikähin. Ihan tosi pienesti ja Ronja sano taas "hieno Keiju, taitava tyttö" ja tuli alas selästä. Varusteitten pois ottamisen ja harjaamisen jälkee se katto miun jalkaa ja hiplas sitä liian pitkään. Se kuulemma etti turvotusta. Ei miuta kiinnostanu ku halusin karsinaan juomaan melassia. Sit mie pääsin juomaa ja sain leipää ja Ronja lähti.

Illalla se vielä tuli takas nopsasti käymää, mutta sitten se jäi tuijottamaa miun jalkaa ja raahas miut käytävälle. Epäreilua, just kun sain heinää... Sit ne sitä katteli, ja se jalka oli vähän arka. Yöks siihen käärittiin patja ja pinteli ja Ronja sano että se ei oo vakavaa. Sit se rapsutti miuta ja päästi miut syömää.

Mie varmaan teille tänne voin useemmin tulla tarinoimaan, mutta älkää ihan heti kertoko Ronjalle, jooko?

Keiju